LISÄTIETOA:

tiistai 7. tammikuuta 2014

Tarulandian vuosi 2013, osa 1

Takana on rankka ja kivinen vuosi, jonka läpikahlaaminen tuntui ajoittain lähes mahdottomalta. Maaliin kuitenkin päästiin, joten jotain hyvääkin matkan varrelle osui.

Mennyt vuosi oli lisäksi hevosrintamalla eräänlaista tyhjäkäyntiä oikeastaan kaikilla mittareilla mitattuna. Muutama treenikuukausi, muutama kilpailu ja kaikki muu aika joutilasta löntystelyä, sairaslomailua tai motivaation puutetta.

* * * * *


Tammikuussa oli vielä täysi treenivire päällä. Voitto 4vee palaili pikku hiljaa talvilomaltaan takaisin töihin ja ratsastaja kävi Airan ratsastuspilatestunnilla etsimässä oikeaa istuntaa sekä Maijan koulutunnilla piipertämässä Kalilein kanssa. Kovassa pakkasessa tuli startattua matkaratsastuskisoissa ja siellä sekä Porre että Kalilei tekivät oikein mukavan suorituksen 28 km luokassa.

Loppukuusta oli road trip Tampereen hevosklinikalle. Voitolta poltettiin jänispatit molemmista takajaloista ja vanhemmalla miniponivarsallamme todettiin väivetartunta. Voiton jänispattien poltto piti tehdä jo marraskuussa ennen nuorukaisen talviloman alkua ja ehkäpä tässä viivästyksessä eräs syy kevään ongelmiin.


Helmikuu aloiteltiin Kalilein kanssa matkaratsastustreeneillä maajoukkuevalmennuksessa Forssassa. Oli aivan huippu mahtava reissu!! Kotonakin treenailtiin matkajuttuja, maneesilla piiperrettiin, irtohypytettiin ja hieman piti tietysti myös heppajuttuja shoppailla. Eikä saa unohtaa miniponin palloleikkejä!

Maija jatkoi talvitauon jälkeen treenejä Voiton kanssa tavoitteenamme osallistua toukokuussa 4-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelukarsintaan Ypäjällä.

Yksi kisareissukin tuli tehtyä. Kalilei osallistui Sastamalassa 16.2. matkaratsastuskisoissa 47 km luokkaan ja kipitteli rutiinilla hyväksytyn tuloksen.


Maaliskuun alussa oli Kalilein vuoro käydä näyttäytymässä eläinlääkärille. Ruunassa ei ollut mitään ihmeempää, tehtiin vain "vuosikatsastus" ja kotiin palattiin terveen hevosen kanssa.

Varusteostoksia tuli taas tehtyä ja Voitto jatkoi treenejä kohti laatuarvostelua mm. irtohyppäämällä.

Blogin puolella tuli vastaan 200. postaus ja tein erikoishöpinät silloin aiheesta matkaratsastustreenit. Maaliskuun blogijulkaisut olivat muuten hyvinkin kuvapainotteisia ja niistä ehdoton suosikkini on miniponien kuvauspäivä. Ihana ilma, ihanat pienet miniponit ja ihanan suuri määrä epäonnistuneita otoksia ennen kuin yhdet julkaisukelpoiset kuvat oli napattuna.

Yhdet kisat kuukaudessa -meno jatkui ja maaliskuun kisareissu oli seurakoulukisoihin Kalilein kanssa. Suoritimme HeC- tasoisen radan tuomarin mielestä suht mallikkaasti ja 62,75 % tuloksella saimme punaisen ruusukkeen!


Herpes-virusepidemia oli valloillaan huhtikuussa ja maneesit olivat suljettuja ulkopuolisilta käyttäjiltä. Voittoa yritettiin treenata kohti laatuarvostelukarsintaa. Kehitystä tapahtui koko ajan ja alkukuusta otettiin ensimmäiset laukka-askeleet alhaalla istuen.
...ja pitäähän true-kouluhevosella olla koulusatulakin. Voitto sai ensimmäisen oman satulan!

Kalilein ratsastukseen sain hyviä vinkkejä uuden opettajan silmien alla. Varsinkin laukkaan löytyi muutama ennenkokeilematon kikka!

Huhtikuussa pohdin ja pähkäilin myös paljon Voiton lihavuuskuntoa sekä ruokintaa. Huokailua ruokinta-analyysin ja laihtuvan 4-vuotiaan parissa -blogitekstin johdosta sain asiaan paljon kommentteja sekä facebookissa että blogissa. Eläinlääkärikin katsoi ruunan olomuotoa klinikkakäynnin yhteydessä. Pienen ruokintamuutoksen myötä rauha laskeutui Tarulandiaan tämän asian tiimoilta.


Toukokuussa molemmat termiitit kävivät näyttäytymässä match showssa. Toinen käyttäytyi fiksusti ja toinen... ei- niin- fiksusti... Tämä kerta jäikin nuoremman minin ainoaksi julkiseksi esiintymiseksi menneenä vuotena.

Ratsastuskisarintamalla toukokuu oli peräti kahden kilpailun kuukausi Kalilein kanssa. Ensin koulupiiperrettiin seuratasolla HeC tuloksella 61,5 % ja muutamaa päivää myöhemmin kipiteltiin aluetason 44 km mr-startti hyväksytysti. Alkuvuoden löysäily ja erittäin vähäinen mr-lajitreenaus näkyivät maalissa, kun ruuna ei meinannut millään pudottaa sykkeitään riittävän alas. Tämä jäikin lopulta meidän viimeiseksi kisastartiksi tässä lajissa.

Toukokuun puolessa välissä haaveet kaatuivat. Laatuarvostelukarsinnoille jouduttiin sanomaan Voiton kohdalla hei hei. Harmittaako? Kyllä, vieläkin! Toisessa takajalassa oli jänispattialueella selvää turvotusta sekä lämpöä. Treenit päättyivät tähän ja vaihtuivat klinikkareissun kautta kävelyyn ja kylmäykseen. Nuori ruuna jäi pitkälle kesälomalle kun laitumetkin olivat jo sopivasti kasvaneet syömiskuntoon.


Kesäkuu oli miniponikuukausi! Kuukausi alkoi 2-vuotiaan miniorin näyttämisellä Mynämäen rotunäyttelyssä. Orhi sai sieltä II -palkinnon ja käyttäytyi erittäin hyvin!

Molemmat minit menivät kesälaitumelle ystäni luo hänen samanikäisten minioriensa seuraan. Neljä ihanaa terminaattoria samalla pellolla, ylisuloista! Valitettavasti vain eräällä neljästä oli typerää käytöstä kavereitaan kohtaan ja näyttelytähti 2vee palasi viikon jälkeen takaisin kotitarhaan nököttämään.

Blogi pyöri minien ympärillä koko kuukauden. Kuvia voi bongata monesta eri postauksesta. Ensimmäiset kuvat, toiset kuvat, kolmannet kuvat, juhannusterveiset ...

Vanhemmat suomenhevoset Porre ja Kalilei laidunsivat kotona ja Voitto siirtyi 2-vuotiaan minin tilalle ystäväni laidunmaille. Kesäkuu oli lomakuukausi puolin ja toisin eivätkä hevosetkaan liikkuneet maastokäpsyttelyä ihmeemmin.

* * * * *

Tässä on Tarulandian vuosikatsauksen ensimmäinen osa ja lyhyt kertaus alkuvuoden tapahtumiin. Porre on koko ajan ollut myös täällä asumassa, mutta vanhuksen tehtäviin on kuulunut lähinnä taustahevosena oleminen. Ei mainittavaksi saakka treeniä, ei kilpailuja eikä muutakaan ihmeellistä. Rauhallista maastoilua ja menossa mukana hengailua.

Kakkososa vuoden tapahtumista on työn alla. Jatkoa seuraa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti